20 toukokuun, 2022
FA: Asuntolainakaton kiristämiselle ei riittäviä perusteita

FA: Asuntolainakaton kiristämiselle ei riittäviä perusteita

Finanssivalvonnan päätös kiristää muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakattoa on Finanssiala ry:n (FA) mielestä hätiköity. Asuntomarkkinoiden viimeaikaisen vilkkaan kehityksen taustalla on ainakin osin koronapandemiaan liittyviä tilapäisiä tekijöitä, joiden vaikutuksen voi odottaa jatkossa heikentyvän. Talouden toipuessa pandemiasta on tärkeää, että työvoiman liikkuvuudelle ei aseteta uusia esteitä kiristämällä asuntoluottojen saatavuutta.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti tiistaina 29.6.2021 alentaa muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluototussuhdetta (ns. lainakattoa) 5 prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Päätös tulee voimaan lokakuun alussa. Asuntolainaa saa jatkossa enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla lainakatto säilyy ennallaan 95 prosentissa. Finanssivalvonta perusteli päätöstään asunto- ja asuntolainamarkkinoiden viimeaikaisella vahvalla kehityksellä, joka poikkeaa talouden muusta suhdannekehityksestä. Sen nähdään lisäävän asuntomarkkinoiden rakenteellisia riskejä poikkeuksellisella tavalla.

FA:n mielestä lainakaton kiristämiselle lainsäädännössä asetetut perusteet eivät täyty. Asuntohintojen kehitys suhteessa ansiotasoon, asuntolainojen määrän kehitys suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin sekä talouden yleinen tilanne eivät viittaa siihen, että asuntomarkkinat olisivat ylikuumentumassa tavalla, joka vaarantaa rahoitusmarkkinoiden ja kokonaistaloudellisen vakauden.

”Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta, eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä ole tapahtunut viime aikoina sellaista poikkeuksellista kasvua, joka perustelisi enimmäisluototussuhteen alentamista”, painottaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Vaikka kasvukeskusten asuntomarkkinoilla on ollut viime kuukausina vilkasta ja asuntojen hintoihin on kohdistunut niissä nousupaineita, markkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta ei ole merkkejä. Koko maan tasolla vanhojen osakehuoneistojen hinnat olivat tammi-toukokuussa keskimäärin reilut 3 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Vertailuajankohtana keväällä 2020 alkoi pandemia, joka näkyi asuntomarkkinoilla kaupankäynnin hiljenemisenä ja paikoin hintojen notkahduksena. Tämä osaltaan kasvattaa hintojen vuosimuutosta.

Kasvukeskusten asuntomarkkinoiden vilkkauden taustalla on ainakin osin koronapandemiaan liittyviä tekijöitä. Niiden vaikutuksen voi odottaa heikentyvän, kun rokotukset etenevät ja elämä alkaa normalisoitua.

”Koronapandemia on muuttanut monen kotitalouden asumistarpeita ja kannustanut uuden tilavamman asunnon etsintään. Lisäksi pandemian aikana kotitalouksille on kertynyt säästöjä, kun esimerkiksi ulkomaanmatkailu on vähentynyt. Niitä on käytetty mm. asuntojen hankintaan. Näiden vaikutusten voi odottaa olevan väliaikaisia ja heikkenevän, kun talouden paluu normaalitilaan etenee”, Mattila toteaa.

Pandemian jäljiltä Suomen talous on monella tapaa murrostilassa. Työvoiman ja muiden resurssien jouheva uudelleenallokoituminen on tärkeää, kun luodaan perustaa tulevalle talouskasvulle ja siirrytään kohti kestävämpää taloutta.

”Asuntorahoituksen saatavuuden kiristäminen heikentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä. Tämä vaikeuttaa talouden elpymistä. Olisikin ollut parempi seurata tilanteen kehittymistä ja jättää lainakaton kiristys nyt tekemättä”, Mattila sanoo.

FA:n lausunto

2 thoughts on “FA: Asuntolainakaton kiristämiselle ei riittäviä perusteita

Vastaa